Sanna Pitkänen

Olen sydämeltäni vahvasti kiinni Varsinais-Suomessa, Auran rantamilla.

 

Sanna Pitkänen

Synnyin Aurassa, Varsinais-Suomessa 1974. Perheeseeni kuului vanhempieni lisäksi kaksi pienempää siskoa. Lapsuuteni asuimme Pöytyän kirkonkylässä ja ala-asteen kävin Mustanojan koulussa yhdessä muiden kylän lasten kanssa. Harrastuksiini kuului liikunta, seurakunnan lasten ja nuorten kuoro sekä partio. Kylä oli turvallinen paikka kasvaa ja loi vahvan mallin ikärajat ylittävästä yhteisöllisyydestä. Isovanhempien tilalla osallistuimme viljanviljelyyn ja toisen isoäitini kesämökillä Loimaan Kojonkulmalla,  vihannesten ja mansikoiden kasvattamiseen.

Lukiosta maailmalle

Pääsin ylioppilaaksi Elisenvaaran lukiosta keväällä 1993, jonka jälkeen aloitin syksyllä vestonomin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa pääaineina markkinointi ja tuotannonsuunnittelu. Seuraavana vuonna aloitin opinnot myös Jyväskylän yliopistossa, jossa suoritin viestintätieteiden perusopinnot.

Opiskeluaikana työskentelin määräaikaisissa työsuhteissa apteekin teknisenä avustajana, kangaskaupan myyjänä, siivoojana-ryhmänvanhimpana ja vaatetusliikkeen myymälänhoitajana. Opiskeluaikani oli siis hyvin työntäyteistä, mutta näiden kokemusten kautta sain heti aikuisuuden kynnyksellä tuntumaa erilaisten organisaatioiden ja työyhteisöjen toimintaan sekä monipuolista työkokemusta eri aloilta.

Italian vuodet opettivat lisää työntekoa, kansainvälisyyttä sekä kunnioituksen erilaisia kulttuureja kohtaan. Monet suomalaisia puhuttavat asiat, kuten maahanmuutto, pakolaisuus ja vähemmistöryhmien oikeudet olivat siellä jo näkyvä osa arkea ennen vuosituhannen vaihdetta.

Vestonomi-opintoihin kuului Erasmus-vaihto-opiskelu Milanon taideakatemiassa, Accademia di Belle Artissa, jonka kautta päädyin asumaan yli viideksi vuodeksi Milanoon, Italian toiseksi suurimpaan kaupunkiin ja taloudelliseen keskukseen. Italiassa asuessani työskentelin erilaisissa ravintola-alan ja markkinoinnin tehtävissä Milanon tuomiokirkon, Duomon ympäristössä sekä messukeskuksessa. Mukavia työkokemuksia tarjosi myös kakkostyöni tanskalaisen matkajärjestäjän palveluksessa, jonka kautta toimin oppaana suomalaisille messu- ja formulamatkavieraille. Italian vuodet opettivat lisää työntekoa, kansainvälisyyttä sekä kunnioituksen erilaisia kulttuureja kohtaan. Monet suomalaisia puhuttavat asiat, kuten työperäinen maahanmuutto, pakolaisuus ja vähemmistöryhmien oikeudet olivat siellä jo näkyvä osa arkea ennen vuosituhannen vaihdetta.

Kotimaa on mansikka ja mahdollisuuksia täynnä

Palattuani Suomeen vuonna 2001 asuin ensin Helsingin Hakaniemessä, josta oli parin vuoden jälkeen helppo palata juurille, Auranmaalle. Takaisin kiinni maaseudun arkeen pääsin suorittamalla maatilan jatkajalta vaaditut pakolliset ammattiopinnot Loimaan Ammatti-instituutissa vuonna 2004. Työelämässä toimin sekä Bauhaus & Co Ky:n monipuolisissa sisäänoston, hallinnon ja myynnin tehtävissä Vantaan pääkonttorilla, että tavarataloissa Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Viimeisimpänä tehtävänäni oli Turun tavaratalon yritysmyyntipäällikkönä toimiminen, josta jäin pois ryhtyessäni täysipäiväisesti palvelu- ja teollisuusalan yrittäjäksi ja perheemme tehdessä maatilan sukupolvenvaihdoksen molempien puolisoiden sukutiloilla vuonna 2009. Nykyisellä tilalla viljelemme vilja- ja öljykasveja sekä harjoitamme metsätaloutta, ja työtä tehdään ajoittain maaseudun perinteitä kunnioittaen kolmen sukupolven voimin.

Uskon ihmisen jatkuvaan kykyyn oppia ja kehittyä. Edellä mainitun tutkinnon ja opintojen lisäksi olen suorittanut työnohessa oikeustradenomi-tutkinnon Satakunnan Ammattikorkeakoulussa pääaineena yritysjuridiikka ja opinnäytetyöni tein kunnallisesta omistajapolitiikasta. Maanviljelyn ja yrittäjyyden ohessa olen työskennellyt osa-aikaisesti viranomaisasiointia tekevänä henkilöstöasiantuntijana alkutuotannon työvoimaan erikoistuneessa Auranmaan henkilöstöpalvelussa vuodesta 2017.

Ministä aikuiseksi

Ensimmäisen kuntalaisaloitteen laadin lapsuudenystäväni kanssa 90-luvun alussa ja tämän aloitteen avulla saimme kylällemme nuorisotilan.

Yhtenä yhteisöllisyyden ilmentymänä kotikunnassa järjestettiin 80-luvulla runsaasti erilaista poliittisesti suuntautunutta lasten ja nuorten ohjelmaa. Omat kokoomusjuureni juontavat kokoomuslaiseen Mini-kerhoon, jossa samanhenkisten perheiden lasten kesken vietimme aikaa yhdessä tekemisen merkeissä. Perheessämme on aina arvostettu yhteiskunnallisen vastuun kantamista, osallistumista ja vaikuttamista, joten olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja saanut olla mukana monenlaisessa yhdistystoiminnassa lapsesta asti. Ensimmäisen kuntalaisaloitteen laadin lapsuudenystäväni kanssa vuonna 1989 ja tämän aloitteen avulla saimme kylällemme nuorisotilan. Tämän jälkeen toimin nuorten asioiden edistäjänä kunnan nuorisoneuvostossa vuosina 1989-1991. Vaikuttamisen kautta aikaan saatu positiivinen tulos on kannustanut minua ottamaan selvää asioista ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen erilaisissa yhteisöissä ja yhdistyksissä. Koen, että yhteisten asioiden hoitaminen on kunnia-asia ja jokainen voi omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon omien voimavarojensa ja taitojensa mukaan.

Lokakuun lapsena jouduin kieltäytymään syksyn 1992 kuntavaalien ehdokkuudesta alaikäisyyteni vuoksi, mutta vahva liekki jäi kytemään maailmalla vietettyjen vuosien ajaksi.  Vuonna 2010 olin ehdolla seurakuntavaaleissa, jonka jälkeen olen nyt kolmatta kautta osallistumassa Pöytyän seurakunnan hallintoon kirkkovaltuuston jäsenenä.

Kuntavaaleihin asetuin ehdolle ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja vaaleissa saamani luottamuksen pohjalta olen ollut Pöytyän kunnanvaltuuston jäsen vuodesta 2013 alkaen. Valtuustokaudella 2013-2017 toimin Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana, perusturva- ja rakennuslautakunnan varajäsenenä sekä Kyrön koulun johtokunnan puheenjohtajana.  Kunnanhallituksen jäsenenä olen ollut vuodesta 2015 ja vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella olen toiminut kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajana ja kunnanhallituksen henkilöstöjaoston puheenjohtajana sekä kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnanjaoston jäsenenä.

Olen ollut Kokoomus 2005 Pöytyä ry:n jäsen vuodesta 2010 ja yhdistyksen hallituksessa mukana jo usean vuoden ajan. Kansallinen Kokoomus rp:n puoluevaltuuston jäsen olen saanut olla syksystä 2016 alkaen ja edistää  maakunnan asioita Kokoomuksen Varsinais-Suomen piirihallituksen jäsenä syksystä 2017 alkaen. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa olen ehdolla Varsinais-Suomen vaalipiiristä, joka on erittäin suuri asia ja mahdollisuus tehdä kampanjan myötä työtä rakkaan maakunnan ja sen asukkaiden eteen. Huhtikuu näyttää kuinka suuri tarve osaamiselleni on varsinaissuomalaisten edustamisessa Arkadianmäellä.

Muissa yhteisöissä olen toiminut/toimin seuraavissa luottamustehtävissä:

  • Kosken Tl ympäristönsuojelulautakunnan varajäsen 2017-2021
  • Pöytyän Kansanterveystyön ky.n tarkastuslautakunnan varajäsen 2018-2021
  • Karinaisten maa- ja kotitalousnaisten johtokunnan jäsen vuodesta 2016
  • Pöytyän Yrittäjien jäsen vuodesta 2009 ja yhdistyksen toiminnantarkastaja vuodesta 2014
  • Kyrön koulun johtokunnan puheenjohtajana vuosina 2013-2017
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto Karinaisten paikallisyhdistys ry. pj ja varapj. 2009-2017.
Koulutus:
  • Vestonomi (AMK)
  • Oikeustradenomi (AMK)
  • Viestintätieteiden perusopinnot
  • Tilanjatkajan pakolliset ammattiopinnot
  • Olen suorittanut myös erilaisia hallintoon ja markkinointiin liittyviä lyhyempiä kursseja (Haaga-Helia) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen.
Perhe ja koti:

Perheeseeni kuuluu aviomies Janne ja neljä kouluikäistä lasta. Oman mausteensa arkeen tuo lemmikkimme, hiirikissa Laku ja suomenpystykorva Samppa. Perheemme asuu maatilalla Pöytyän Rahkiossa, lähellä Pöytyän, Marttilan, Kosken ja Loimaan yhteistä Parravahan rajakiveä. Lasten harrastusten myötä kuulumme paikallisiin ”jalkapallo- ja hiihtoperheisiin”, joiden puitteissa osallistumme aktiivisesti liikunnan tukemiseen ja edullisten harrastusten mahdollistamiseen mahdollisimman monelle paikalliselle lapselle ja nuorelle. Osallistumme myös paikallisen MTK-yhdistyksen ja Lions Clubin toimintaan. Joskus kaipaan myös omaa rauhaa, jonka käytän useinmiten lukemisen merkeissä.