Kuukausi: maaliskuu 2022

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittivat työnsä maaliskuun alussa, ja tehtävänä on tämän kuluvan vuoden puolella valmistella kaikki valmisteltavissa oleva, jotta järjestettäväksi tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi voivat siirtyä hallitusti ja lain kirjaukset täyttäen hyvinvointialueen harteille 1.1.2023 alkaen.

Muutos poistaa kuntien tehtävistä em. palveluihin liittyvän suoran ohjauksen ja rahoituksen, ja tuo tilalle uuden yhteistyökumppanin, hyvinvointialueen, jonka kanssa on tasavertaisesti edistettävä asiakkaisen palveluja ja hyvinvointia. Toimijoiden tulee yhteistyössä huolehtia mm. asukas- ja asiakaskohtaisten palvelujen järjestämisestä ja yhteistyön onnistuminen edellyttää aikakin yhteistä tahtotilaa, tavoitteita ja menettelytapoja sekä toimivaa tiedon kulkua. Yhteistyössä on kiinnitettävä huomiota myös eri alueiden ja kuntien erilaisuuteen.

Kuntien lisäksi hyvinvointialueen tulee luonnollisesti tehdä yhteistyötä myös asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Hyvinvointialueelle perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot, joille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan edustamaansa ryhmää koskevissa asioissa. Jäsenistöt näihin valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä sekä muista henkilöistä.

Laki ehdottaa hyvinvointialueiden käyttöön myös valmiita vaikuttamisen menetelmiä, kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja asukasraadit, joiden lisäksi on huomioitava myös muut, tilaisuuksien ulkopuolelle jäävät asukkaat mm. digitaalisten palvelujen avulla. Palveluja koskevia ratkaisuja tehtäessä asiantuntijoiden rinnalla voidaan kuulla myös palveluja käyttäviä kokemusasiantuntijoita. Näiden lisäksi mm. osallistuva budjetointi, kansanäänestykset ja aloitteet tarjoavat aktiiviselle kansalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointialueen linjauksiin ja toimintaan.

Tärkeää on nyt hyvinvointialueen alusta alkaen ottaa aktiivisesti kaikki lain sallimat vaikuttamisvälineet käyttöön, jotta mahdollisimman moni, myös heikoimmassa asemassa oleva, saa äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Vaikuttamisvälineiden avulla luottamushenkilöt ja hyvinvointialue saavat ajantasaisen kuvan asukkaiden mielipiteistä ja siitä liikkumavarasta, jonka puitteissa päätöksenteon tulisi pysyä. Kansalaisvaikuttamisesta eli asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon hyötyvät kaikki, niin luottamushenkilöt, asukkaat itse sekä hyvinvointialue.

Sanna Pitkänen

Liiankin monet haasteet ovat varjostaneet tekemistämme ja olemistamme päättyneen talven aikana. Valon lisääntyminen ja erilaiset kevään merkit auttavat meitä kuitenkin huomaamaan, että elämä jatkuu kaikesta myllerryksestä huolimatta. Suomalaiselle tärkeät asiat, kuten perhe ja kotiseutu, voivat kantaa meidät monien ennen kokemattomienkin haasteiden yli.

Eino Leino kirjoitti maaliskuussa vuonna 1910, että kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. Se ei ole ainoastaan kylä, kaupunki, kukkula tai järvenranta. Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluva runoilija laski kotiseutuun kuuluvaksi luonnon lisäksi paikalliset ihmiset ja alueelle ominaiset tavat ilmentää ihmisyyttä.

Kunnissa on nyt pohdinnan paikka, millaisen roolin ne ottavat sote- ja pelastuspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueen harteille. Kunnille jää lukuisa määrä tärkeitä, kotiseutua ja sen elinvoimaisuutta edistäviä tehtäviä. Jatkossakin on edistettävä osaamista, kulttuuria ja paikallista identiteettiä. On myös kehitettävä elinympäristöä sekä demokratian toteutumista.

Pöytyällä oman mausteensa tilanteeseen tuo mm. sotaa pakenevien maahanmuutto, Kyrön sahaa koskevat sahatavaratuotannon lopettamisuutiset sekä maatalouden ahdinko. Lisäksi monilla työpaikoilla on jatkettu osittain tai jopa kokonaan etätöiden tekemistä. Nämä kaikki tuovat haasteiden lisäksi maaseutukunnalle myös mahdollisuuksia.
Kunnan roolia mietittäessä, haasteisiin ja mahdollisuuksiin tartuttaessa, on tärkeää löytää punainen lanka, kenelle asioita tehdään ja mitä varten. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen tulee olla suorastaan kirkuvan punainen lanka kaiken tämän edellä mainitun tekemisen ja suunnittelun keskellä. Tämäkin jokaiseen kunnan talouteen jaettava tiedotuslehti on täynnä kuntalaisia eri tavoin palvelevia tietoja ja tapahtumia.

Myös jokaisella kuntalaisella on oma roolinsa yhteisen kotiseutumme ilmentämisessä. Voimme valita arjessamme monia asioita, jotka edistävät oman hyvinvointimme lisäksi myös läheistemme hyvinvointia. Esimerkiksi tämän tiedotuslehden esille tuomien toimintojen taustalla on viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi suuri määrä erilaisia vapaaehtoisia kotiseutuaktiiveja, joka mahdollistavat omalla pyyteettömällä työllään eri-ikäisten virkistäytymistä ja kehittymistä lukemattomilla erilaisilla tavoilla lähellä kotia.

Tulevana kesänä voimme valita heijastammeko eteenpäin myllerryksessä olevan maailman tilaa vai kerrommeko kotiseutumme erityispiirteistä, paikoista ja kauneudesta, myönteisiä mielikuvia luoden. Laitammeko jakoon valokuvan Aurajoentien matkailutien varrelta tai Pyhäjärven rannoilta vai jotain ihan muuta pöytyäläisestä sielunmaisemasta kertovaa?

Sanna Pitkänen