Kuukausi: marraskuu 2022

Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja viranhaltijat,
Hyvä yleisö,

Syyskuussa vahvistamaamme hyvinvointialueen strategiaan on yhdeksi  kolmesta arvosta kirjattu, että pidämme huolta jokaisesta. Lupauksemme mukaan tarjoamme laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja asiakkaan tarpeen ja palvelustrategiamme mukaisesti.

Nyt siirtyessämme vuoden vaihteen jälkeen yhä aktiivisemmin toteuttamaan syyskuussa vahvistettua strategiaamme on mieleeni herännyt vahva epäilys siitä, että lupaus huolenpidosta, laadukkaista palveluista ja yhdenvertaisuudesta edellyttää maaseututaustaisten aluevaltuutettujen entistä vahvempaa äänenkäyttöä.

Oman kirjauksemme mukaan vahvistamme vision toteutuminen näyttää vuonna 2026 siltä, että turvamme palvelut ja niiden tarkoituksenmukaisen saavutettavuuden sujuvilla prosesseilla. Tarjoamme palvelua oikea-aikaisesti, oikeassa paikassa ja oikeita asioita tehden. Olemme sitoutuneet myös takaamaan palvelun laadun ja turvallisuuden ympäri vuorokauden, kaikkina päivinä tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti.

Kesäkuun kokouksessaan aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Varsinais-Suomen alueellisen hyvinvointikertomuksen vuodelta 2021. Asiakirjassa todetaan, että palvelutarpeen ja taloudellisen kantokyvyn kannalta on olennaista tarkastella väestömäärän ohella myös väestörakennetta.

Moni valtuutettu on peräänkuuluttanut tiedolla johtamista ja siinä onkin oltava tarkkana kuin porkkana. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15–64 -vuotiaiden määrään heikkenee vuoteen 2040 edettäessä Varsinais-Suomessa samaa vauhtia koko maan kehityksen kanssa.

Jotta sanonta “Vale, emävale ja tilasto” ei toteutuisi hyvinvointialueemme valmistelussa ja päätöksenteossa on siis tunnustettava ja huomioitava se tosiasia, että hyvinvointialueen sisällä on suuria alueellisia eroja sekä lähtötilanteessa että tulevassa kehityksessä.

Kun Turun seudulla huoltosuhteen ennakoidaan vuoteen 2040 mennessä heikkenevän kuluvan vuoden ennusteesta 57,1:sta 60,8:aan, niin muilla Varsinais-Suomen seuduilla huoltosuhde on jo tällä hetkellä selvästi heikompi ja sen ennakoidaan heikkenevän edelleen tasolle 81,5–95,2 vuoteen 2040 mennessä.

Kun käsittelimme täällä viimeksi lokakuussa 2022 hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen asiakasmaksuja, moni valtuutettu puhui kauniisti yhdenvertaisuuden toteutumisesta, asukkaiden tasavertaisesta kohtelemisesta, terveyserojen kaventamisesta ja monesta muusta seikasta, jotka puoltavat palvelujen osittaista tai kokonaista maksuttomuutta.

Asian esittelytekstissä kerrottiin Varsinais-Suomen sosiaali ja terveydenhuollon asiakasmaksutuottojen tulevan olemaan ennakkoarvioiden mukaan noin 144 miljoonaa euroa vuodessa. Tätäkin tuloa voi halutessaan vähätellä, kuten valtion velkaa.

Tosiasia on kuitenkin se, etteivät asiakasmaksut todellisuudessa ole suurin este palveluihin hakeutumiselle tai palvelujen saavutettavuudelle. Yhdeksi todelliseksi esteeksi palvelujen saamiselle muodostuu haja-asutusalueiden pitkät välimatkat, heikkokuntoinen tiestö, kela-taksien heikko saatavuus ja sekä niiden yhteiskunnalle, että asiakkaalle kallista hinnoittelu ja niin edelleen ja edelleen.

Meillä haja-asutusalueilla asuvien murheet tuntuvat olevan kovin vieraita suurelle osalle tässä salissa ja täysin eri mittakaavassa kuin täällä Föli-reittien varrella asuvilla.

Toivon, että jokainen aluehallituksessa ja aluevaltuustossa päättäjänä toimiva tutustuisi oman hyvinvointialueensa todellisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin mentäessä yhä syvemmälle kohti hyvinvointialueemme toimintaa ja johtamista.

Kauniit sanat palvelujen yhdenvertaisuudesta ja saavutettavuudesta vailla todellista tietoa asukkaiden arjesta ovat kuin “Keisarin uudet vaatteet”.

Sanna Pitkänen
aluevaltuutettu

SOTE ja HYTE, ne yhteen sopii!

Alueellista sote-kehittämistä on nyt viety kohti vuoden vaihdetta laajalla hankekokonaisuudella. Hankkeet sitovat alleen joukon erilaisia palvelusisällön ja toimintatapojen kehityskohteita, joiden lisäksi Varsinais-Suomessa on käynnissä myös monia muita kuntien ja kolmannen sektorin ohjauksessa olevia sote-kehityshankkeita. Käytännön kehittämistyöhön on valjastettu satoja muutenkin kiireisiä sote-alan ammattilaisia oman työnsä ja toimensa ohessa myös Varsinais-Suomessa.

Hankkeissa syntyneet, tarkan seulan ja jatkojalostuksen läpikäyneet uudistukset eivät tule käytäntöön nappia painamalla. Sain viime viikolla kurkistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hanketyöryhmän aarrearkkuun ja on selvää, että kehitystyön puutteesta tämä uudistus ei jää kiinni. Vuoden vaihteen jälkeen, henkilöstön siirtyessä hyvinvointialueen johtoon kehityskuvaukset ja -suunnitelmat saavat varmasti lihaa ympärilleen ja tulemme näkemään, miten hyvinvointialue alkaa vastata uusin tavoin järjestämislain (612/2021, 4 §) vaatimukseen, jonka mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää.

Tehtäväjako hyvinvointialueen ja kunnan välillä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta alkaa valjeta kuntien päättäjille viimeistään nyt tulevan vuoden talousarviota valmisteltaessa. Kuntien rahoitukseen tulee vuoden 2023 vaihteesta uusi valtionosuuden lisäosa, jonka kohdistuu puhtaasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Jokaisen kunnan HYTE-kerroin tulee määräytymään osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan ja tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös tulevina vuosina.

Jos ajatuksena on ollut, että kunnista siirtyy kaikki SOTE-palvelut resursseineen hyvinvointialueelle niin nyt odotusarvona on, että jatkossa jokaisesta kunnasta löytyy kunnan johtoryhmään kuuluva hyvinvointikoordinaattori. Tehtävään liittyvät toteutustavat tulevat varmasti vaihtelemaan kunnan koon ja talouden mukaan, mutta työ on otettava tosissaan. Ei tosissaan HYTE-kertoimeen sidotun rahan, vaan kuntalaisten hyvinvoinnin- ja terveyden vuoksi sekä SOTE-palvelujen kantokyvyn varmistamiseksi.

HYTE-kerroin lasketaan erilaisia indikaattoreita käyttäen ja niiden avulla arvioidaan kunnan voimavarojen käyttöä ja toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tarkastuskohteista 2/3 muodostuu liikunnan, kulttuurin ja perusopetuksen puolella ja 1/3 kunnan johtamisessa. Yksi kuntajohtamista koskeva tarkastelukohde on tehtävien päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointi, joka on otettava kunnissa käyttöön vuoden 2023 alusta alkaen. Myös tarkastuslautakunnan tulee jatkossa arvioida miten päätösten ennakkoarvioinnit vaikuttavat lopulliseen päätöksentekoon ja sitä kautta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Näin tiedolla johtaminen nousee jatkossa myös kunnan toimintaa ja taloutta tarkastavien tarkastuslautakuntien arvioinnin kohteeksi.

Lukuisien muiden muutosten ohella nämäkin asiat tulisi siis ottaa nyt huomioon kuntien talousarvioita ja -suunnitelmia laadittaessa. Ja tuttua asiaahan tämä on, sillä kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Näiden asioiden tulee toteutua niin strategisessa linjauksessa, kuin arjen käytännöissäkin. Kuntalaisten tukiverkko kasvaa, kun SOTE ja HYTE yhteen sopii!

Terveisin,
Sanna Pitkänen
aluevaltuutettu
eduskuntavaaliehdokas (kok)