Aluevaltuuston kuulumisia 23.9.2022

Sata päivää h-hetkeen

Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle ja valmistelua tehdään nyt ns. sata lasissa. Yksi Suomen historian merkittävimmistä uudistuksista astuu voimaan sadan päivän päästä tämän lehden julkaisemisesta. Resepti uudistuksen tekemiseen on annettu, mutta jauhot ovat kortilla.

Aluevaltuusto sai keskiviikkona 21.9.2022 käsiteltäväkseen Varsinais-Suomen kuntien ja kuntayhtymien selvitykset hyvinvointialueelle siirtyvistä sopimuksista, ja tähän kattaukseen mahtuvat kaikki sote- ja pelastuspalveluiden tuottamiseen liittyvät sopimukset, kuten palvelu- ja rahoitussopimukset. Siirtyvistä sopimuksista tärkeimmät koskevat tietysti avun tarpeessa olevia ihmisiä ja annettujen tietojen mukaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle siirtyy 49 515 yksilöä koskevaa sopimusta tai sitoumusta. Näihin sidottujen 375,5 miljoonan euron panostuksen avulla hallitaan sekä sosiaalihuolto-, vammaispalvelu-, kehitysvamma- tai muun pääsääntöisesti lakisääteisen kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle siirtyvää toimintaa, että lääkinnällisen kuntoutuksen maksusitoumuksia ja palveluseteleitä.

Hyvinvointialueen toisessa vaakakupissa ovat sopimukset ja sitoumukset, ja toisessa ulkoapäin määritellyt resurssit. Hyvinvointialueiden rahoitusvajeesta on keskusteltu julkisuudessa ja eikä sote-alan työmarkkinatilannekaan ole voinut jäädä keltään huomaamatta. Erilaisessa maailmantilanteessa laadittu rahoitusta koskeva lainsäädäntö ei istu tähän arkeen, jossa nyt elämme. Lisäksi pitkään jatkuneet nyt toteutuvan uudistuksen valmistelu, sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula ja työehtosopimukseen liittyvät riidat ovat saanut aikaan tilanteen, jossa aito keskusteluyhteys työmarkkinaosapuolten välillä on katkennut aiheuttaen hallitukselle tarpeen esittää lakia välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana.

Hallituksen esitys potilasturvallisuuslaiksi tuo esille, että hallitus on tietoinen henkilöstön riittävyyteen liittyvistä ongelmista ja myös laista lausunnon antanut perustuslakivaliokunta on todennut, että laissa ehdotettu sääntely saattaa heikentää tilannetta. Ihanko tosi? Kyseessä on pakkolaki, joka puuttuu henkilökohtaista vapautta, ammatillista järjestäytymistä ja työtaistelutoimenpiteeseen osallistumista koskeviin oikeuksiin.

Palvelujen tuottaminen kaikille varsinaissuomalaisille vaatii noin 23 200 eri alojen ammattilaisen työpanoksen. Oman alueemme lisäksi vastaamme myös kaikkien maamme kaksikielisten hyvinvointialueiden palveluiden koordinoinnista ja olemme yksi neljästä yliopistollisesta hyvinvointialueesta. Johtajuudelta odotetaan nykyään kannustavan työympäristön, psykologisen turvallisuuden sekä luottamuksen rakentamista. Tämänhetkinen rahoitus- ja työmarkkinatilanne vie maton kaikkien sote-johtajien jalkojen alta jo ennen kuin hyvinvointialueet ovat edes päässeet aloittamaan toimintaansa. Maan hallituksen tulisi nyt olla lakkojen sijaan huolissaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvystä pidemmällä aikavälillä kuin potilasturvalain päättymiseen 31. päivään tammikuuta 2023 asti.

Sanna Pitkänen
aluevaltuuston jäsen
eduskuntavaaliehdokas (kok.)

Jaa tämä sivu

Aluevaltuuston kuulumisia 9.8.2022

Kesän kokoustauon jälkeen jatkamme nyt matkaa kohti Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta, eikä mikään hyvinvointialueen toimialalla tule olemaan enää kuten ennen. Odotuksista huolimatta muutoksen aiheuttajana ei ole vasta ensi askeleita hapuileva hyvinvointialue, vaan jo nyt käsillä oleva koko sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa koskettava kriisi.

Hyvinvointialueen yhteisenä tavoitteena on rakentaa entistä paremmat ennaltaehkäisevät palvelut, sujuvammat palveluketjut sekä tarvittaessa saumattomampi pääsy hoitoon. Tavoite on asetettu ja kauniisti kirjattu, mutta tavoitteen toteutuminen vaikuttaa tuoreiden tutkimusten mukaan olevan hyvin kaukana siitä arjesta, jossa henkilöstö ja asiakkaat tällä hetkellä elävät.

Ylen 7.8. julkaiseman kyselyn mukaan kaikissa sairaanhoitopiireissä on ollut kesän aikana jonoja ja ruuhkaa aiempaa enemmän ja osasyynä tähän nähdään erityisesti hoitajamitoituksen korotukset vanhusten pitkäaikaishoidossa. Työvoimapulan vuoksi hoitopaikkoja on jouduttu vähentämään sekä julkiselta, että yksityiseltä sektorilta ja nyt potilaat saavat hoitoa mitoituksen ulkopuolella olevassa päivystyksessä olemattomia jatkohoitopaikkoja odottaen.

Vaikka kesälomien jälkeen työvoimatilanne eri toiminnoissa hiukan paranisi, niin on selvää, että hoitoketjujen palauttaminen aiemmalle tasolle tulee vaatimaan sekä pikaista, että pitkäjänteistä lisärahoitusta. Kaikki tietävät, että asialle pitäisi tehdä jotain. Mitään ratkaisua ei ole kuitenkaan kuluvankaan vuoden aikana tehty, vaikka potilasturvallisuus vaarantuu päivittäin. Onko todella tarkoitus jatkaa tällä tyylillä vuoden vaihteeseen asti, jonka jälkeen katastrofaalisessa pisteessä olevat palvelut ja uupumukseen ajettu henkilöstö siirtyvät hyvin mainostetuille hyvinvointialueen leveämmille hartioille vai heräävätkö rahakirstun vartijat hoitamaan asiaa per heti?

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) määrittelee, että jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää hoitoa niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Olemme eläneet vuosien ajan ns. hyviä aikoja ja olemme siitä huolimatta päästäneet terveydenhuollon voimavarat tähän pisteeseen. Olemme nyt karun valinnan edessä, lisärahoitusta tarvitaan kiireellisesti tai säästämme itsemme kirjaimellisesti hengiltä. Mitä kylvää, sitä niittää. Ja se on juurikin näin.

Elokuisin terveisin,
Sanna Pitkänen
Aluevaltuuston jäsen
Eduskuntavaaliehdokas (kok)

Jaa tämä sivu

Aluevaltuuston kuulumisia 28.6.2022

Tehdä työtä, jolla on tarkoitus.

Hyvinvointialueelle on lainsäädännön kautta asetettu selkeä tehtävä; hoitaa jatkossa 1.1.2023 alkaen kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyvien palveluiden järjestäminen. Organisaatiolle asetettu tehtävä ei suoraan tarkoita sitä, että henkilöstö kokisi tekevänsä työtä, jolla on tarkoitus. Eikä sitä, että hyvinvointialueen päättäjät voisivat keskittyä olemassa olevien toimintojen ja palvelujen ylläpitämiseen muutosvaiheen tasaannuttua normaaliksi arjeksi.

Hyvinvointialue on suurelta osin samanlainen organisaatio kuin muutkin organisaatiot ja elää täysin samassa arjessa ja muutospaineessa kuin muutkin organisaatiot. Maakuntamme suurimman organisaation tulee siis menestyäkseen ja kehittyäkseen tietää mihin se on menossa (visio) ja miten sinne päästään (strategia).

Valtuustokauden alussa olemme siis aloittaneet strategian valmistelun erilaisissa työpajoissa ja seminaareissa sekä sähköisiä kyselyjä täyttäen. Osallistujia ja vastaajia on ollut kiitettävästi mukana ja viimeisimpänä on nyt valmistunut tulevalle henkilöstölle suunnattu kysely, jossa kysyttiin, millaiset arvot haluaisit hyvinvointialueelle – yhteiselle tulevalle työpaikallemme?

Arvojen miettiminen valtavien valmistelukiireiden ja henkilöstöpulan keskellä voi tuntua ylimääräiseltä työtä, mutta arvokeskustelun käyminen on ennen kaikkea yhteisen yrityskulttuurin luomista. Työhömme vaikuttavat arvot, myös ne kirjoittamattomat, kun ohjaavat joka tapauksessa työtämme hyvinvointialueen arjessa, ihan kaikilla organisaation tasoilla. Strategiatyöpajoissa on kevään 2022 aikana kiteytynyt neljä eri teemaa: asiakaslähtöisyys, henkilöstö, kehityshalu ja vaikuttavuus. Näistä teemoista haetaan nyt niitä arvoja, joihin voimme sitoutua koko organisaatiossa, niin päättäjinä, kuin henkilöstöön kuuluvina.

Saimme aluevaltuuston 22.6.2022 kokouksessa kuulla ensimmäisen strategialuonnoksen elokuussa työnsä aloittavan hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikaisen esittelemänä ja siinä hyvinvointialueen visioksi on luonnosteltu seuraavaa: “Olemme ammattilaisten arvostama, ystävällisin ja vaikuttavin yliopistollinen hyvinvointialue. Tuotamme yhdessä kumppaniemme kanssa terveyttä ja hyvinvointia kaikille varsinaissuomalaisille, kaksikielisesti.”

Visio, arvot ja strategia vahvistetaan tulevan syksyn aikana ja siitä ne lähtevät elämään omaa elämäänsä hyvinvointialueen sisällä tullakseen vähintään vuosittain mitatuiksi tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan tarkastuskertomuksen myötä. Nyt luonnostellut arvoteemat, erityisesti asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus edellyttävät kuitenkin arjen tapahtumien aktiivista arviointia ja asiakaspalautteen keräämistä sekä kerättyjen tietojen hyödyntämistä seuraavassa päätöksenteossa. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta uskon sen olevan ainoa keino hallita ja kehittää näin suurta organisaatiota eteenpäin. Strategiatyönkin tulee olla työtä, jolla on tarkoitus.

Kesäterveisin,
Sanna Pitkänen
aluevaltuuston jäsen
Eduskuntavaaliehdokas (kok)

Jaa tämä sivu

Onnittelupuhe 4.6.2022 Kosken lukio

Rakkaat nuoret, Kosken lukion ylioppilaat vuosimallia 2022. Hyvät huoltajat, arvoisa opettaja- ja henkilökunta sekä muu juhlaväki. Te nuoret kirkassilmäiset ylioppilaat olette luonnon voima, jota ei voi kahlita. Opintojen alussa pienet ennestään toisistaan tietämättömät purot yhdistyivät muodostaen kehittyvän ja voimistuvan virran.

Opintojenne ajan me huoltajat olemme saaneet hyvässä yhteistyössä lukion aikuisten kanssa muodostaa teille uoman, jossa virrata. Matkan varrella on ollut välillä kuohuja, välillä suvantoa. Välillä penkat ovat pettäneet ja savi on sekoittanut vedenvärin tumman sameaksi kirkastuakseen jälleen kirkkaaksi kovaääniseksi kuohuksi ja iloiseksi solinaksi. Luonto elää vuoden aikojen mukaan alistuen kohtaloonsa, samoin myös te olette eläneet lukion jaksojen ja kotien aikataulujen mukaan sinnikkäästi loppuun saakka.

Kosken kuohujen jälkeen olette päässeet nyt jokisuulle, on odotettu ylioppilaspäivänne. Päivä, jona saitte painaa päähänne perinteisen ylioppilaslakin. Moni arpoo seuraavaa suuntaa, joku levähtää hetken ennen matkan jatkumista. Lokit kirkuvat, mutta se on vain taustakohinaa. Toivon, että olette saaneet matkaanne meiltä kotien ja lukion aikuisilta vahvan kompassin: oikeudentuntoa, maalaisjärkeä ja luottamusta. Kompassin avulla voitte löytää ja pitää oman suuntanne maailman tuulien keskellä. Tyhjä horisontti voi näyttää pelottavalta, mutta kaikki järjestyy kyllä. Nostakaa tänään ankkurit luottavaisina. Elämän aallot keinuttavat venettä takuuvarmasti, mutta te selviätte siitäkin. Tulevaisuutta, tuulten suuntaa ei voi kukaan tietää varmasti. Tulette huomaamaan, että Kosken lukiossa oppimaanne tarvitaan vielä monessa paikassa. Maalaisjärkenne ja oikeudentuntonne tulee olemaan kovaa valuuttaa maailman turuilla. Ottakaa matkaanne muisto kotiseudusta. Kotisatamasta, jonne voitte aina palata.

Päätän puheeni Arvo Turtiaisen runoon “Herääminen”: En pelkää enää. En pelkää ensinkään ajatusta, että minun on luotava elämä, jossa on paljon kärsimystä, paljon rakkautta. Joka on rikas kauneudesta, joka on janosta palava. Katselen eteeni loihdituin silmin, omistan kuiskauksen: “Elämä, en pelkää sinua”. Kiitos, että sain puhua teille tänään tärkeänä päivänänne. Kiitos ja onnea matkaan!

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu

Aluevaltuutetun kuulumisia Auranmaan Viikkolehti 18.5.2022

Nyt on otettu ns. löysät pois ja kuluvan vuoden tärkein tavoite, hyvinvointialueen organisaation johtamisjärjestelmän sekä yhtenäisen henkilöstöpolitiikan luominen, etenee kiireisellä aikataululla. Tällä hetkellä tehtävät päätökset koskevatkin hallinnon uudelleenjärjestelyä, jossa laitetaan uuteen asentoon yli 30 varsinaissuomalaisen kunnan ja sote-organisaation hallintorakenteet ja johtamisjärjestelmät.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on parantaa ihmisten peruspalveluja ja jotta tässä työssä voitaisiin onnistua, on yhdenmukaistettava toiminnan, talouden ja hallinnon toimintatapoja. Yhdenmukaistaminen on aloitettu kriittisimmistä asioista, kuten 23 000 hyvinvointialueelle siirtyvän työntekijän johtamisesta, tietojärjestelmistä ja asiakasmaksuista. Tässä kohtaa ei siis olla vielä organisoimassa nykyisten palvelu- ja toimipisteiden lukumäärää eikä palveluja uuteen uskoon. Näitä koskevan valmistelun odotetaan alkavan vasta syksyllä.

Aluehallituksen esittämä hyvinvointialueen muutosvaiheen hallinnollinen jako kahdeksaksi alueeksi on herättänyt paljon puhetta ja kysymyksiä. Aluejaolla on tarkoitus sujuvoittaa ja tukea muutosjohtamista sote-palveluissa ja ikääntyneiden palveluissa. Loimaan sote-alueeseen kuuluisivat tässä kohtaa Loimaan lisäksi Pöytyä, Aura, Oripää, Lieto, Marttila ja Koski tl.

Kuin koulun liikuntatunneilla on tehty joukkuejakoa, ketä kenenkin kanssa haluaa olla samassa ja mitä yhteistä kenelläkin on toistensa kanssa. Keskusteluissa unohtuu herkästi se, että kyse on hallinnon järjestämisestä niin asukasmäärän, kuin palvelutarpeiden osalta riittävän laajoiksi ja yhdenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Asukas voi hakea jatkossakin palvelunsa haluamastaan paikasta.

Mielestäni hyvinvointialueen on löydettävä lakisääteisten palvelujen laajasta määrästä ja tiukasta taloustilanteesta johtuen tehostamiskohteita ennen kaikkea hallinnosta, ei asukkaisen tarvitsemista palveluista. Uskon, että aluevaltuutettujen odotetaan tarkastelevan asioita itsehallinnollisen hyvinvointialueen koko tehtäväkentän osalta siten, että käytössä olevalla rahoituksella, kustannusten kasvua hilliten, turvataan perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestäminen. Nyt siis ei auta jumittua rikkinäisen cd-levyn tavoin miettimään, mihin porukkaan haluttaisiin kuulua ja mitä vaikutuksia mihinkin muutosvaiheen sote-alueeseen kuulumisella voisi jatkossa olla, vaan ajaa koko hyvinvointialueen etua ja osallistua päätöksentekoon sitä mukaa, kun valmisteltavaa ja päätettävää tulee. Asiat menevät kovaa vauhtia eteenpäin ja monta tärkeää asiaa voisi jäädä huomiotta.

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu

Aluevaltuutetun kuulumisia Auranmaan Viikkolehti 25.3.2022: Asukaslähtöinen hyvinvointialue syntyy yhteistyöllä

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittivat työnsä maaliskuun alussa, ja tehtävänä on tämän kuluvan vuoden puolella valmistella kaikki valmisteltavissa oleva, jotta järjestettäväksi tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi voivat siirtyä hallitusti ja lain kirjaukset täyttäen hyvinvointialueen harteille 1.1.2023 alkaen.

Muutos poistaa kuntien tehtävistä em. palveluihin liittyvän suoran ohjauksen ja rahoituksen, ja tuo tilalle uuden yhteistyökumppanin, hyvinvointialueen, jonka kanssa on tasavertaisesti edistettävä asiakkaisen palveluja ja hyvinvointia. Toimijoiden tulee yhteistyössä huolehtia mm. asukas- ja asiakaskohtaisten palvelujen järjestämisestä ja yhteistyön onnistuminen edellyttää aikakin yhteistä tahtotilaa, tavoitteita ja menettelytapoja sekä toimivaa tiedon kulkua. Yhteistyössä on kiinnitettävä huomiota myös eri alueiden ja kuntien erilaisuuteen.

Kuntien lisäksi hyvinvointialueen tulee luonnollisesti tehdä yhteistyötä myös asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Hyvinvointialueelle perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot, joille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan edustamaansa ryhmää koskevissa asioissa. Jäsenistöt näihin valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä sekä muista henkilöistä.

Laki ehdottaa hyvinvointialueiden käyttöön myös valmiita vaikuttamisen menetelmiä, kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja asukasraadit, joiden lisäksi on huomioitava myös muut, tilaisuuksien ulkopuolelle jäävät asukkaat mm. digitaalisten palvelujen avulla. Palveluja koskevia ratkaisuja tehtäessä asiantuntijoiden rinnalla voidaan kuulla myös palveluja käyttäviä kokemusasiantuntijoita. Näiden lisäksi mm. osallistuva budjetointi, kansanäänestykset ja aloitteet tarjoavat aktiiviselle kansalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointialueen linjauksiin ja toimintaan.

Tärkeää on nyt hyvinvointialueen alusta alkaen ottaa aktiivisesti kaikki lain sallimat vaikuttamisvälineet käyttöön, jotta mahdollisimman moni, myös heikoimmassa asemassa oleva, saa äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Vaikuttamisvälineiden avulla luottamushenkilöt ja hyvinvointialue saavat ajantasaisen kuvan asukkaiden mielipiteistä ja siitä liikkumavarasta, jonka puitteissa päätöksenteon tulisi pysyä. Kansalaisvaikuttamisesta eli asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon hyötyvät kaikki, niin luottamushenkilöt, asukkaat itse sekä hyvinvointialue.

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu

Pääkirjoitus tiedotuslehti Pöytyän kunta 19.3.2022: Katseet kohti kesää ja oman kunnan mansikkapaikkoja!

Liiankin monet haasteet ovat varjostaneet tekemistämme ja olemistamme päättyneen talven aikana. Valon lisääntyminen ja erilaiset kevään merkit auttavat meitä kuitenkin huomaamaan, että elämä jatkuu kaikesta myllerryksestä huolimatta. Suomalaiselle tärkeät asiat, kuten perhe ja kotiseutu, voivat kantaa meidät monien ennen kokemattomienkin haasteiden yli.

Eino Leino kirjoitti maaliskuussa vuonna 1910, että kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. Se ei ole ainoastaan kylä, kaupunki, kukkula tai järvenranta. Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluva runoilija laski kotiseutuun kuuluvaksi luonnon lisäksi paikalliset ihmiset ja alueelle ominaiset tavat ilmentää ihmisyyttä.

Kunnissa on nyt pohdinnan paikka, millaisen roolin ne ottavat sote- ja pelastuspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueen harteille. Kunnille jää lukuisa määrä tärkeitä, kotiseutua ja sen elinvoimaisuutta edistäviä tehtäviä. Jatkossakin on edistettävä osaamista, kulttuuria ja paikallista identiteettiä. On myös kehitettävä elinympäristöä sekä demokratian toteutumista.

Pöytyällä oman mausteensa tilanteeseen tuo mm. sotaa pakenevien maahanmuutto, Kyrön sahaa koskevat sahatavaratuotannon lopettamisuutiset sekä maatalouden ahdinko. Lisäksi monilla työpaikoilla on jatkettu osittain tai jopa kokonaan etätöiden tekemistä. Nämä kaikki tuovat haasteiden lisäksi maaseutukunnalle myös mahdollisuuksia.
Kunnan roolia mietittäessä, haasteisiin ja mahdollisuuksiin tartuttaessa, on tärkeää löytää punainen lanka, kenelle asioita tehdään ja mitä varten. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen tulee olla suorastaan kirkuvan punainen lanka kaiken tämän edellä mainitun tekemisen ja suunnittelun keskellä. Tämäkin jokaiseen kunnan talouteen jaettava tiedotuslehti on täynnä kuntalaisia eri tavoin palvelevia tietoja ja tapahtumia.

Myös jokaisella kuntalaisella on oma roolinsa yhteisen kotiseutumme ilmentämisessä. Voimme valita arjessamme monia asioita, jotka edistävät oman hyvinvointimme lisäksi myös läheistemme hyvinvointia. Esimerkiksi tämän tiedotuslehden esille tuomien toimintojen taustalla on viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi suuri määrä erilaisia vapaaehtoisia kotiseutuaktiiveja, joka mahdollistavat omalla pyyteettömällä työllään eri-ikäisten virkistäytymistä ja kehittymistä lukemattomilla erilaisilla tavoilla lähellä kotia.

Tulevana kesänä voimme valita heijastammeko eteenpäin myllerryksessä olevan maailman tilaa vai kerrommeko kotiseutumme erityispiirteistä, paikoista ja kauneudesta, myönteisiä mielikuvia luoden. Laitammeko jakoon valokuvan Aurajoentien matkailutien varrelta tai Pyhäjärven rannoilta vai jotain ihan muuta pöytyäläisestä sielunmaisemasta kertovaa?

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu

Verkkokirjoitus 15.10.2021: Ei hyvinvointia ilman ihmistä

Varsinais-Suomen tulevaa hyvinvointialuetta valmisteleva väliaikaishallinto aloitti työnsä 7.9.2021 ja sen tehtävänä on vastata maakuntamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen (sote- ja pela-) uudistuksen valmistelusta. Monien tehtävien ohella valmistelutehtäviin kuuluu myös päättää hyvinvointialueen virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisen periaatteista sekä valmistella hyvinvointialueelle tarvittavan ylimmän johdon rekrytointia. Mainitut päätökset koskevat noin 21 000 työntekijää, sillä Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta tulee maakuntamme suurin työnantaja.

Samoihin aikoihin, 1.9.2021, astui voimaan maamme suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus, SOTE-sopimus, johon siirtyi noin 180 000 kuntasektorin sote-työntekijää. Sopimusaikana, 1.9.2021 — 28.2.2022 voidaan keskittyä neuvottelemaan keskitetysti ja työrauhavelvoitteen (tukitoimet kuten esim. ylityö- ja vuoronvaihtokielto tai lakko ovat kiellettyjä) alaisina vain sote-henkilöstön asioista. Sopimus toi työntekijän hyvinvointia ja jaksamista koskevaan jaksotyöhön määräaikaisia muutoksia, mutta varsinainen TES-neuvottelukierros palkkauksesta ja muista työsuhteen ehdoista käydään vasta vuoden 2022 puolella.

Ajallisesta yhteensattumasta huolimatta SOTE-sopimuksen synty ei liity sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen, vaan tämä sopimuksen eteen ovat palkansaajajärjestöt tehneet työtä jo vuosikymmenten ajan. SOTE-sopimus ei kaadu, vaikka nyt valmistelussa olevat uudistukset eivät toteutuisikaan.

Luvassa on siis mielenkiintoinen vuosi 2022, kun uudistuksen tavoitteena on tarjota kaikille varsinaissuomalaisille entistä paremmat ennaltaehkäisevät palvelut, sujuvammat palveluketjut sekä tarvittaessa saumattomamman pääsyn hoitoon ja samaan aikaan käydä neuvottelut kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023 mennessä. Se, miten väliaikaishallinto ja tulevilla aluevaaleilla valittava aluevaltuusto huolehtii uudistukseen liittyvistä palveluista sekä hyvinvointialueen virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisen periaatteista keskeneräisten TES-neuvottelujen keskellä tulee olemaan varmasti monen, eikä vähiten uupuneen sote-henkilöstön, mielenkiinnon kohteena. Hyvinvointia tehdään ihmiseltä ihmiselle.

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu

Mielipidekirjoitus 27.9.2021 Auranmaan Viikkolehti: Meitä on moneen lähijunaan ja asemillekin

VR-Yhtymä julkaisi 20.9.2021 kannanoton henkilöjunaliikenteen lisäämisestä ja kehittämisestä ja toi esille, että ostoliikenteen lisääminen olisi vaikuttavin keino turvata riittävät liikkumisen mahdollisuudet ja alueiden välistä saavutettavuutta nopealla aikataululla.

Toki lähijunaliikenteen toteuttaminen vaatii vielä monenlaisia selvityksiä, mutta VR:n mukaan uudet lisäliikennemahdollisuudet olisi mahdollista toteuttaa pääosin nykykalustolla ja –raiteilla. Uuttakin kalustoa olisi mahdollista saada 5 – 6 vuoden sisällä ja hankinnat tehtäisiin, kuten muutkin VR:n hankinnat, esteettömyys ja ilmastoystävällisyys huomioon ottaen.

VR on tunnistanut, että uudet lähijunaliikenteet tarvitsevat kaikissa tapauksissa vähintään laituri-infran uusille pysähdyspaikoille. Aiempien tutkimusten mukaan asemien seisakkeet vastaisivat pysäkkikatoksella varustettua kolmen metrin levyistä laiturialuetta ja arvioidun käyttöasteen perusteella Turun ja Loimaan välille rakennettavien seisakkeiden tulisi olla 50 metrin pituisia. Näillä tiedoin on arvioitu, että yhdelle seisakkeelle tulisi hintaa noin 150 000 euroa ja lisäkustannuksia tulisi pysäköintialueen rakentamisesta.

Esimerkiksi Kyrössä seisakkeen rakentaminen olisi mahdollista nykyisen Kyrön rautatieaseman alueen kaavan puitteissa. Turun-Toijalan rautatie on kaavassa merkitty rautatiealueeksi (LR) ja sen ohessa on alue LR-1 paikallisjunaliikenteen laiturirakenteita varten. Viereinen kortteli 135 on autopaikkojen korttelialuetta, joka on tarkoitettu lähijunaliikenteen liityntäpysäköintiin (LPA-1) ja alueelle on lisäksi osoitettu rakennusoikeutta 40 kerrosneliömetriä.

Nyt olisi Pöytyän, Auran ja Liedon aika toimia. Tehdä päätöksiä mahdollisesta taloudellisesta osallistumisesta seisakkeiden rakentamiseen sekä viestiä tästä tahtotilasta asiaan vaikuttaville tahoille. Me olemme valmiit, lähijuna tulkoon ja tuokoot uutta virtaa ja elinvoimaa koko seutukunnalle!

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu

Kiitospuhe Pöytyän kunnanvaltuuston kokouksen 3.5.2021 yhteydessä järjestetyssä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä 6.12.2020 antamien kunniamerkkien jaon yhteydessä

Olen otettu ja kiitollinen minulle myönnetystä Suomen valkoisen ruusun I luokan mitalista kultaristein.

Talvisodan alkaessa ylipäällikkö Mannerheim totesi ”me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”. Kuten me kaikki valtuutetut tiedämme, yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on ennen kaikkea Suomessa vallitsevan yhteisvastuun ja heikoista huolehtimisen perinteen jatkamista.

Julkisilla palveluilla turvaamme yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa, huolehtimalla yhteiskunnan peruspilarien, kotien ja perheiden peruspalveluista, mutta myös eri tavoin kannustamalla ihmisiä omatoimisuuteen ja vastuunkantoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteiden kasvaessa on tuettava kodeissa ja perheissä tehtävää työtä, jotta niissä tehtävä työ ja arvomaailma, välittäminen, rakkaus ja hoiva, kestäisivät nykyajan paineiden alla.

Aktiiviset vaikuttajat ja esikuvani ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kuntamme ja maamme eteen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Osa heistä istuu tässä salissa tälläkin hetkellä.

Oma vaikuttamiseen johtanut polkuni alkoi tällä samaisella paikalla 80-luvun alussa, Vanhan Kisariihen kerhohuoneessa. Oman kiitoksensa suunnastani saa myös kulttuurisihteerimme Taina Myllynen, joka 80-luvun lopulla, tuoreena vapaa-aikasihteerinä mahdollisti kunnalliseen päätöksentekoon tutustumiseni.

Polullani olen saanut kunnan ja seurakunnan luottamustehtävien lisäksi, olla myös edistämässä maakunnan, arkkihiippakunnan, suomalaisen maaseudun, lounaissuomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden asioita, sekä Vt 9 kehitystä.

Yhteisten asioiden edistäminen onnistuu yhteisen tahtotilan kautta. Jokaisen oman edun sijaan on oltava yhteinen, merkityksellinen tavoite. On myös uskottava, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla.

Ihmisryhmien tasapuolinen kohtelu, sanan- ja mielipiteen vapaus, mahdollistavat rakentavan yhteistyön eri päättäjien välillä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Kiitos teille kaikille, valtuutetuille ja viranhaltijoille, yhteistyöstänne ja antamistanne opeista kuluneiden vuosien aikana. Kuten sanottu, olen otettu saamastani huomiosta. Jokaisella sukupolvella on vuorollaan vastuu rakentaa yhteiskuntaa ja sen hyvinvointia. Meidän aikamme on nyt.

Jatkukoon työmme edelleen tätä vastuuta toteuttaen.

Sanna Pitkänen

Jaa tämä sivu