Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittivat työnsä maaliskuun alussa, ja tehtävänä on tämän kuluvan vuoden puolella valmistella kaikki valmisteltavissa oleva, jotta järjestettäväksi tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi voivat siirtyä hallitusti ja lain kirjaukset täyttäen hyvinvointialueen harteille 1.1.2023 alkaen.
Muutos poistaa kuntien tehtävistä em. palveluihin liittyvän suoran ohjauksen ja rahoituksen, ja tuo tilalle uuden yhteistyökumppanin, hyvinvointialueen, jonka kanssa on tasavertaisesti edistettävä asiakkaisen palveluja ja hyvinvointia. Toimijoiden tulee yhteistyössä huolehtia mm. asukas- ja asiakaskohtaisten palvelujen järjestämisestä ja yhteistyön onnistuminen edellyttää aikakin yhteistä tahtotilaa, tavoitteita ja menettelytapoja sekä toimivaa tiedon kulkua. Yhteistyössä on kiinnitettävä huomiota myös eri alueiden ja kuntien erilaisuuteen.
Kuntien lisäksi hyvinvointialueen tulee luonnollisesti tehdä yhteistyötä myös asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Hyvinvointialueelle perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot, joille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan edustamaansa ryhmää koskevissa asioissa. Jäsenistöt näihin valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä sekä muista henkilöistä.
Laki ehdottaa hyvinvointialueiden käyttöön myös valmiita vaikuttamisen menetelmiä, kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja asukasraadit, joiden lisäksi on huomioitava myös muut, tilaisuuksien ulkopuolelle jäävät asukkaat mm. digitaalisten palvelujen avulla. Palveluja koskevia ratkaisuja tehtäessä asiantuntijoiden rinnalla voidaan kuulla myös palveluja käyttäviä kokemusasiantuntijoita. Näiden lisäksi mm. osallistuva budjetointi, kansanäänestykset ja aloitteet tarjoavat aktiiviselle kansalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointialueen linjauksiin ja toimintaan.
Tärkeää on nyt hyvinvointialueen alusta alkaen ottaa aktiivisesti kaikki lain sallimat vaikuttamisvälineet käyttöön, jotta mahdollisimman moni, myös heikoimmassa asemassa oleva, saa äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Vaikuttamisvälineiden avulla luottamushenkilöt ja hyvinvointialue saavat ajantasaisen kuvan asukkaiden mielipiteistä ja siitä liikkumavarasta, jonka puitteissa päätöksenteon tulisi pysyä. Kansalaisvaikuttamisesta eli asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon hyötyvät kaikki, niin luottamushenkilöt, asukkaat itse sekä hyvinvointialue.
Sanna Pitkänen