Varhan on jatkossakin kuultava kuusta, jonka juurella asunto
Hyvinvointialueella on työstetty strategisia tavoitteita koko sen olemassaolonsa ajan. Viime viikolla aluevaltuusto kokoontui päättämään palvelustrategiasta, jossa on linjattu ennen kaikkea niitä palveluja, joissa on suuret asiakasmäärät tai kustannukset ja merkittävää kehittämistarvetta. Vahvistettu asiakirja ei siis sisällä vastauksia kaikkien kaikkiin sote- ja pelastusalan tarpeisiin vaan siinä keskitytään linjaamaan erityisesti viittä palvelukokonaisuutta; sosiaali- ja terveyskeskuspalveluja, lasten, nuorten ja perheiden palveluja, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja, iäkkäiden kotiin annettavia palveluja sekä ympärivuorokautista ja yhteisöllistä asumista ja viidentenä perustason sairaalapalveluja.
Varhan strategiatyön aikana on järjestetty erilaisia kyselyjä asukkaille, henkilöstölle, luottamushenkilöille, yhteistoiminta-alueen ylimmille viranhaltijoille sekä yritysten ja yhteisöjen edustajille. Vuoden 2022 ja 2023 aikana järjestetyt kyselyt ovat tuottaneet yli 10 000 vastausta ja lausuntoa. Vuoden 2022 alussa tärkeimmäksi kehittämistoiveeksi nousi jonotusajan lyheneminen. Hyvin tärkeinä asioina korostuivat myös henkilöstön ammattitaito, palvelujen sijainti lähellä asuinpaikkaa, hoidon ja/tai palvelun jatkuvuus, tiedonkulku sekä ”yhden luukun -periaate”, jossa samalla käynnillä saisi nykyistä enemmän palveluja. Melko tärkeinä koettiin palvelun saatavuus iltaisin ja viikonloppuisin sekä digipalvelut.
Syksyllä 2023 annetuissa kuntien lausunnoissa kannettiin laaja-alaisesti huolta sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta ajallisesti ja maantieteellisesti. Palveluita tulisi olisi saatavilla myös muualla kuin suurissa asutuskeskuksissa ja lasten, nuorten ja perheiden palvelut, erityisesti koskien ennaltaehkäiseviä palveluita, tulisi tuottaa matalan kynnyksen lähipalveluna. Kotiin tuotavien palvelujen tulisi olla saatavilla ennen perinteisten lähipalvelujen karsintaa. Lausunnoissa korostettiin myös yhteistyön merkitystä ja kuntien kuulemista ajoissa, koska kuntien vastuulla on muun muassa maankäyttöön ja liikenteeseen sekä liikkumiseen liittyvät tehtävät.
Yritykset ja järjestöjen antamissa lausunnoissa korostuivat puolestaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen aidossa yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa, kustannusten läpinäkyvyys ja vertailtavuus sekä vaikuttavien mittareiden käyttö. Oman painoarvonsa sai myös kilpailutuksissa käytävä markkinavuoropuhelu sekä huoli pienten ja keskisuurten yrityksien mahdollisuuksista osallistua tuleviin Varha-tasoisiin kilpailutuksiin. Myös monituottajamalli nähtiin yhtenä keinona lisätä asiakaslähtöisyyttä, kustannussäästöjä, palvelujen laatua ja innovaatioita.
Kuusen antamia viestejä on siis kerätty kiitettävästi, mutta loppukädessä palvelustrategiapäätöksen ohessa käsitellyn Tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman 2024–2026 toteuttamistavat ratkaisevat onko näitä viestejä mahdollista kuulla lähivuosien aikana. Se, onko talouden tasapainottamistarve vuoteen 2026 mennessä 236 miljoonaa vai 270 miljoonaa euroa, ei ole varmasti kaikkein ratkaisevin asia, vaan se mihin palveluihin säästöt ja kehitystyö käytännössä kohdistuvat. Kysehän on kuitenkin suunnitelmasta, jonka tulee myös elää ajassa ja mahdollistaa hyvinvointialueelle asetettujen lakien ja määräysten noudattaminen.
Kulukuurin keskellä on hyvä nähdä, että edes jossakin kohdissa voimme kulkea kohti strategiassa määriteltyjä tavoitteita mm. edistämällä palvelujen vaikuttavuutta, digitalisuutta, oikea-aikaisuutta, hankintojen laadukkuutta ja taloudellista kestävyyttä. Tasapainotuksessa haetaan yleisesti kaikkien palvelukokonaisuuksien palvelurakenteen keventämistä, palvelujen parempaa yhteensovittamista sekä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisäämistä. Suurimmat euromääräiset säästöt haetaan kuitenkin nykylinjausten mukaan käytössä olevista neliöistä, muuta kuin asiakastyötä tekevästä henkilöstä sekä ostopalveluista. Vasta kehitteillä olevien laajempien digipalvelujen kaavaillaan tuovan suuria säästöjä tuotannon vakiintuessa ja tuottavuuden kasvaessa.
Olemme niin sanotusti jäniksen selässä palvelujen kehittämisen ja säästöjen yhteensovittamisen kanssa. Nyt vahvistettu palvelustrategia ei anna vapaita käsiä siitä puuttuvien osien osalta, vaan hyvinvointialueen tulee aktiivisesti jatkaa palvelustrategiasta puuttuvien osien valmistelua eteenpäin valtuuston päättämien strategisten linjausten mukaisesti, asukkaita ja sidosryhmiä tarkasti kuunnellen. Käsillä oleva hyvinvointiyhteiskuntaa koskeva muutos on niin suuri, ettei myöskään kunnilla ole varaa jättää omaa tehtäväänsä hoitamatta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä alueellisessa edunvalvonnassa yhdessä asukkaisen kanssa ja sidosryhmien kanssa.
Hyvää loppuvuotta toivotellen,
Sanna Pitkänen
Aluevaltuutettu
TYKS-sairaalapalvelulautakunnan jäsen