Kirjoituksia

VR-Yhtymä julkaisi 20.9.2021 kannanoton henkilöjunaliikenteen lisäämisestä ja kehittämisestä ja toi esille, että ostoliikenteen lisääminen olisi vaikuttavin keino turvata riittävät liikkumisen mahdollisuudet ja alueiden välistä saavutettavuutta nopealla aikataululla.

Toki lähijunaliikenteen toteuttaminen vaatii vielä monenlaisia selvityksiä, mutta VR:n mukaan uudet lisäliikennemahdollisuudet olisi mahdollista toteuttaa pääosin nykykalustolla ja –raiteilla. Uuttakin kalustoa olisi mahdollista saada 5 – 6 vuoden sisällä ja hankinnat tehtäisiin, kuten muutkin VR:n hankinnat, esteettömyys ja ilmastoystävällisyys huomioon ottaen.

VR on tunnistanut, että uudet lähijunaliikenteet tarvitsevat kaikissa tapauksissa vähintään laituri-infran uusille pysähdyspaikoille. Aiempien tutkimusten mukaan asemien seisakkeet vastaisivat pysäkkikatoksella varustettua kolmen metrin levyistä laiturialuetta ja arvioidun käyttöasteen perusteella Turun ja Loimaan välille rakennettavien seisakkeiden tulisi olla 50 metrin pituisia. Näillä tiedoin on arvioitu, että yhdelle seisakkeelle tulisi hintaa noin 150 000 euroa ja lisäkustannuksia tulisi pysäköintialueen rakentamisesta.

Esimerkiksi Kyrössä seisakkeen rakentaminen olisi mahdollista nykyisen Kyrön rautatieaseman alueen kaavan puitteissa. Turun-Toijalan rautatie on kaavassa merkitty rautatiealueeksi (LR) ja sen ohessa on alue LR-1 paikallisjunaliikenteen laiturirakenteita varten. Viereinen kortteli 135 on autopaikkojen korttelialuetta, joka on tarkoitettu lähijunaliikenteen liityntäpysäköintiin (LPA-1) ja alueelle on lisäksi osoitettu rakennusoikeutta 40 kerrosneliömetriä.

Nyt olisi Pöytyän, Auran ja Liedon aika toimia. Tehdä päätöksiä mahdollisesta taloudellisesta osallistumisesta seisakkeiden rakentamiseen sekä viestiä tästä tahtotilasta asiaan vaikuttaville tahoille. Me olemme valmiit, lähijuna tulkoon ja tuokoot uutta virtaa ja elinvoimaa koko seutukunnalle!

Sanna Pitkänen

Olen otettu ja kiitollinen minulle myönnetystä Suomen valkoisen ruusun I luokan mitalista kultaristein.

Talvisodan alkaessa ylipäällikkö Mannerheim totesi ”me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”. Kuten me kaikki valtuutetut tiedämme, yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on ennen kaikkea Suomessa vallitsevan yhteisvastuun ja heikoista huolehtimisen perinteen jatkamista.

Julkisilla palveluilla turvaamme yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa, huolehtimalla yhteiskunnan peruspilarien, kotien ja perheiden peruspalveluista, mutta myös eri tavoin kannustamalla ihmisiä omatoimisuuteen ja vastuunkantoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteiden kasvaessa on tuettava kodeissa ja perheissä tehtävää työtä, jotta niissä tehtävä työ ja arvomaailma, välittäminen, rakkaus ja hoiva, kestäisivät nykyajan paineiden alla.

Aktiiviset vaikuttajat ja esikuvani ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kuntamme ja maamme eteen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Osa heistä istuu tässä salissa tälläkin hetkellä.

Oma vaikuttamiseen johtanut polkuni alkoi tällä samaisella paikalla 80-luvun alussa, Vanhan Kisariihen kerhohuoneessa. Oman kiitoksensa suunnastani saa myös kulttuurisihteerimme Taina Myllynen, joka 80-luvun lopulla, tuoreena vapaa-aikasihteerinä mahdollisti kunnalliseen päätöksentekoon tutustumiseni.

Polullani olen saanut kunnan ja seurakunnan luottamustehtävien lisäksi, olla myös edistämässä maakunnan, arkkihiippakunnan, suomalaisen maaseudun, lounaissuomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden asioita, sekä Vt 9 kehitystä.

Yhteisten asioiden edistäminen onnistuu yhteisen tahtotilan kautta. Jokaisen oman edun sijaan on oltava yhteinen, merkityksellinen tavoite. On myös uskottava, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla.

Ihmisryhmien tasapuolinen kohtelu, sanan- ja mielipiteen vapaus, mahdollistavat rakentavan yhteistyön eri päättäjien välillä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Kiitos teille kaikille, valtuutetuille ja viranhaltijoille, yhteistyöstänne ja antamistanne opeista kuluneiden vuosien aikana. Kuten sanottu, olen otettu saamastani huomiosta. Jokaisella sukupolvella on vuorollaan vastuu rakentaa yhteiskuntaa ja sen hyvinvointia. Meidän aikamme on nyt.

Jatkukoon työmme edelleen tätä vastuuta toteuttaen.

Sanna Pitkänen

Korona-arjesta huolimatta kuntavaalien lähestyminen on kulta-aikaa erilaisille yhteisöille ja kuntalaisille. Rakkaus kotikuntaa ja sen jäseniä kohtaan kukoistaa, yrityksiä muistetaan ja monenlaisista asioista kannetaan huolta. Kuntavaaleissa onkin kysymys tärkeästä asiasta, sillä vaaleilla valittavat luottamushenkilöt sitoutuvat toimimaan kuntalaisten edustajina demokratiaan perustuvassa päätöksenteossa.

Omaa edustajaa valittaessa luottamushenkilö nimikkeen paino kohdistuu sanaan luottamus. Luottamus on yksi ihmisen perustarpeista, joka syntyy hetkellisten kokemusten, vastavuoroisten sopimusten ja aitojen sosiaalisten suhteiden kautta. Luottamukseen liittyvät kysymykset ovat läsnä kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa ja pohjimmiltaan luottamus ja sitoutuminen ovat yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia.

Luottamus ilmenee turvallisuuden tunteena, miten turvallisiksi koemme toisemme ja erilaisten organisaatioiden, kuten kunnan toiminnan. Luottamuksen säilyminen edellyttää, että suhteen jäseniä kohtaan toimitaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Luottamushenkilöt toimivat valtuustokauden ajan yhteistyössä mm. äänestäjien, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin, viranhaltijoiden sekä toistensa kanssa.

Pitkäjänteinen yhteistyö edellyttää luottamuksen ilmapiirin rakentamista. Kuntalaisten luottaessa luottamushenkilöihin, näiden tulee puolestaan omalta osaltaan voida luottaa viranhaltioiden toimintaan mm. asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Luottamushenkilöiden päätettäväksi tulevat asiat ovat harvoin yksinkertaisia, velvoitteet kuntalaisia kohtaan painavat ja vaativat paneutumista. Kulloisestakin luottamuksen tasosta riippumatta päätökset tehdään aina yhdessä ja kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat eivät suju, mikäli osapuolet eivät voi luottaa toistensa sitoutumiseen yhdessä päätettyihin ja tärkeiksi koettuihin asioihin. Lupaus luottamuksesta on lunastettava joka päivä uudelleen.

Sanna Pitkänen