Kirjoituksia

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot aloittivat työnsä maaliskuun alussa, ja tehtävänä on tämän kuluvan vuoden puolella valmistella kaikki valmisteltavissa oleva, jotta järjestettäväksi tulevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi voivat siirtyä hallitusti ja lain kirjaukset täyttäen hyvinvointialueen harteille 1.1.2023 alkaen.

Muutos poistaa kuntien tehtävistä em. palveluihin liittyvän suoran ohjauksen ja rahoituksen, ja tuo tilalle uuden yhteistyökumppanin, hyvinvointialueen, jonka kanssa on tasavertaisesti edistettävä asiakkaisen palveluja ja hyvinvointia. Toimijoiden tulee yhteistyössä huolehtia mm. asukas- ja asiakaskohtaisten palvelujen järjestämisestä ja yhteistyön onnistuminen edellyttää aikakin yhteistä tahtotilaa, tavoitteita ja menettelytapoja sekä toimivaa tiedon kulkua. Yhteistyössä on kiinnitettävä huomiota myös eri alueiden ja kuntien erilaisuuteen.

Kuntien lisäksi hyvinvointialueen tulee luonnollisesti tehdä yhteistyötä myös asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Laki hyvinvointialueesta edellyttää, että aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä. Hyvinvointialueelle perustetaan vanhusneuvostot, vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuustot, joille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan edustamaansa ryhmää koskevissa asioissa. Jäsenistöt näihin valitaan kuntien vastaavien elimien jäsenistä sekä muista henkilöistä.

Laki ehdottaa hyvinvointialueiden käyttöön myös valmiita vaikuttamisen menetelmiä, kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuudet ja asukasraadit, joiden lisäksi on huomioitava myös muut, tilaisuuksien ulkopuolelle jäävät asukkaat mm. digitaalisten palvelujen avulla. Palveluja koskevia ratkaisuja tehtäessä asiantuntijoiden rinnalla voidaan kuulla myös palveluja käyttäviä kokemusasiantuntijoita. Näiden lisäksi mm. osallistuva budjetointi, kansanäänestykset ja aloitteet tarjoavat aktiiviselle kansalaiselle mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointialueen linjauksiin ja toimintaan.

Tärkeää on nyt hyvinvointialueen alusta alkaen ottaa aktiivisesti kaikki lain sallimat vaikuttamisvälineet käyttöön, jotta mahdollisimman moni, myös heikoimmassa asemassa oleva, saa äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Vaikuttamisvälineiden avulla luottamushenkilöt ja hyvinvointialue saavat ajantasaisen kuvan asukkaiden mielipiteistä ja siitä liikkumavarasta, jonka puitteissa päätöksenteon tulisi pysyä. Kansalaisvaikuttamisesta eli asukkaiden osallistumisesta päätöksentekoon hyötyvät kaikki, niin luottamushenkilöt, asukkaat itse sekä hyvinvointialue.

Sanna Pitkänen

Liiankin monet haasteet ovat varjostaneet tekemistämme ja olemistamme päättyneen talven aikana. Valon lisääntyminen ja erilaiset kevään merkit auttavat meitä kuitenkin huomaamaan, että elämä jatkuu kaikesta myllerryksestä huolimatta. Suomalaiselle tärkeät asiat, kuten perhe ja kotiseutu, voivat kantaa meidät monien ennen kokemattomienkin haasteiden yli.

Eino Leino kirjoitti maaliskuussa vuonna 1910, että kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. Se ei ole ainoastaan kylä, kaupunki, kukkula tai järvenranta. Suomen merkittävimpiin kirjailijoihin kuuluva runoilija laski kotiseutuun kuuluvaksi luonnon lisäksi paikalliset ihmiset ja alueelle ominaiset tavat ilmentää ihmisyyttä.

Kunnissa on nyt pohdinnan paikka, millaisen roolin ne ottavat sote- ja pelastuspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueen harteille. Kunnille jää lukuisa määrä tärkeitä, kotiseutua ja sen elinvoimaisuutta edistäviä tehtäviä. Jatkossakin on edistettävä osaamista, kulttuuria ja paikallista identiteettiä. On myös kehitettävä elinympäristöä sekä demokratian toteutumista.

Pöytyällä oman mausteensa tilanteeseen tuo mm. sotaa pakenevien maahanmuutto, Kyrön sahaa koskevat sahatavaratuotannon lopettamisuutiset sekä maatalouden ahdinko. Lisäksi monilla työpaikoilla on jatkettu osittain tai jopa kokonaan etätöiden tekemistä. Nämä kaikki tuovat haasteiden lisäksi maaseutukunnalle myös mahdollisuuksia.
Kunnan roolia mietittäessä, haasteisiin ja mahdollisuuksiin tartuttaessa, on tärkeää löytää punainen lanka, kenelle asioita tehdään ja mitä varten. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen tulee olla suorastaan kirkuvan punainen lanka kaiken tämän edellä mainitun tekemisen ja suunnittelun keskellä. Tämäkin jokaiseen kunnan talouteen jaettava tiedotuslehti on täynnä kuntalaisia eri tavoin palvelevia tietoja ja tapahtumia.

Myös jokaisella kuntalaisella on oma roolinsa yhteisen kotiseutumme ilmentämisessä. Voimme valita arjessamme monia asioita, jotka edistävät oman hyvinvointimme lisäksi myös läheistemme hyvinvointia. Esimerkiksi tämän tiedotuslehden esille tuomien toimintojen taustalla on viranhaltijoiden ja työntekijöiden lisäksi suuri määrä erilaisia vapaaehtoisia kotiseutuaktiiveja, joka mahdollistavat omalla pyyteettömällä työllään eri-ikäisten virkistäytymistä ja kehittymistä lukemattomilla erilaisilla tavoilla lähellä kotia.

Tulevana kesänä voimme valita heijastammeko eteenpäin myllerryksessä olevan maailman tilaa vai kerrommeko kotiseutumme erityispiirteistä, paikoista ja kauneudesta, myönteisiä mielikuvia luoden. Laitammeko jakoon valokuvan Aurajoentien matkailutien varrelta tai Pyhäjärven rannoilta vai jotain ihan muuta pöytyäläisestä sielunmaisemasta kertovaa?

Sanna Pitkänen

Varsinais-Suomen tulevaa hyvinvointialuetta valmisteleva väliaikaishallinto aloitti työnsä 7.9.2021 ja sen tehtävänä on vastata maakuntamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen (sote- ja pela-) uudistuksen valmistelusta. Monien tehtävien ohella valmistelutehtäviin kuuluu myös päättää hyvinvointialueen virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisen periaatteista sekä valmistella hyvinvointialueelle tarvittavan ylimmän johdon rekrytointia. Mainitut päätökset koskevat noin 21 000 työntekijää, sillä Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta tulee maakuntamme suurin työnantaja.

Samoihin aikoihin, 1.9.2021, astui voimaan maamme suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus, SOTE-sopimus, johon siirtyi noin 180 000 kuntasektorin sote-työntekijää. Sopimusaikana, 1.9.2021 — 28.2.2022 voidaan keskittyä neuvottelemaan keskitetysti ja työrauhavelvoitteen (tukitoimet kuten esim. ylityö- ja vuoronvaihtokielto tai lakko ovat kiellettyjä) alaisina vain sote-henkilöstön asioista. Sopimus toi työntekijän hyvinvointia ja jaksamista koskevaan jaksotyöhön määräaikaisia muutoksia, mutta varsinainen TES-neuvottelukierros palkkauksesta ja muista työsuhteen ehdoista käydään vasta vuoden 2022 puolella.

Ajallisesta yhteensattumasta huolimatta SOTE-sopimuksen synty ei liity sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen, vaan tämä sopimuksen eteen ovat palkansaajajärjestöt tehneet työtä jo vuosikymmenten ajan. SOTE-sopimus ei kaadu, vaikka nyt valmistelussa olevat uudistukset eivät toteutuisikaan.

Luvassa on siis mielenkiintoinen vuosi 2022, kun uudistuksen tavoitteena on tarjota kaikille varsinaissuomalaisille entistä paremmat ennaltaehkäisevät palvelut, sujuvammat palveluketjut sekä tarvittaessa saumattomamman pääsyn hoitoon ja samaan aikaan käydä neuvottelut kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023 mennessä. Se, miten väliaikaishallinto ja tulevilla aluevaaleilla valittava aluevaltuusto huolehtii uudistukseen liittyvistä palveluista sekä hyvinvointialueen virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisen periaatteista keskeneräisten TES-neuvottelujen keskellä tulee olemaan varmasti monen, eikä vähiten uupuneen sote-henkilöstön, mielenkiinnon kohteena. Hyvinvointia tehdään ihmiseltä ihmiselle.

Sanna Pitkänen

VR-Yhtymä julkaisi 20.9.2021 kannanoton henkilöjunaliikenteen lisäämisestä ja kehittämisestä ja toi esille, että ostoliikenteen lisääminen olisi vaikuttavin keino turvata riittävät liikkumisen mahdollisuudet ja alueiden välistä saavutettavuutta nopealla aikataululla.

Toki lähijunaliikenteen toteuttaminen vaatii vielä monenlaisia selvityksiä, mutta VR:n mukaan uudet lisäliikennemahdollisuudet olisi mahdollista toteuttaa pääosin nykykalustolla ja –raiteilla. Uuttakin kalustoa olisi mahdollista saada 5 – 6 vuoden sisällä ja hankinnat tehtäisiin, kuten muutkin VR:n hankinnat, esteettömyys ja ilmastoystävällisyys huomioon ottaen.

VR on tunnistanut, että uudet lähijunaliikenteet tarvitsevat kaikissa tapauksissa vähintään laituri-infran uusille pysähdyspaikoille. Aiempien tutkimusten mukaan asemien seisakkeet vastaisivat pysäkkikatoksella varustettua kolmen metrin levyistä laiturialuetta ja arvioidun käyttöasteen perusteella Turun ja Loimaan välille rakennettavien seisakkeiden tulisi olla 50 metrin pituisia. Näillä tiedoin on arvioitu, että yhdelle seisakkeelle tulisi hintaa noin 150 000 euroa ja lisäkustannuksia tulisi pysäköintialueen rakentamisesta.

Esimerkiksi Kyrössä seisakkeen rakentaminen olisi mahdollista nykyisen Kyrön rautatieaseman alueen kaavan puitteissa. Turun-Toijalan rautatie on kaavassa merkitty rautatiealueeksi (LR) ja sen ohessa on alue LR-1 paikallisjunaliikenteen laiturirakenteita varten. Viereinen kortteli 135 on autopaikkojen korttelialuetta, joka on tarkoitettu lähijunaliikenteen liityntäpysäköintiin (LPA-1) ja alueelle on lisäksi osoitettu rakennusoikeutta 40 kerrosneliömetriä.

Nyt olisi Pöytyän, Auran ja Liedon aika toimia. Tehdä päätöksiä mahdollisesta taloudellisesta osallistumisesta seisakkeiden rakentamiseen sekä viestiä tästä tahtotilasta asiaan vaikuttaville tahoille. Me olemme valmiit, lähijuna tulkoon ja tuokoot uutta virtaa ja elinvoimaa koko seutukunnalle!

Sanna Pitkänen

Olen otettu ja kiitollinen minulle myönnetystä Suomen valkoisen ruusun I luokan mitalista kultaristein.

Talvisodan alkaessa ylipäällikkö Mannerheim totesi ”me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta”. Kuten me kaikki valtuutetut tiedämme, yhteiskunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on ennen kaikkea Suomessa vallitsevan yhteisvastuun ja heikoista huolehtimisen perinteen jatkamista.

Julkisilla palveluilla turvaamme yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa, huolehtimalla yhteiskunnan peruspilarien, kotien ja perheiden peruspalveluista, mutta myös eri tavoin kannustamalla ihmisiä omatoimisuuteen ja vastuunkantoon.

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteiden kasvaessa on tuettava kodeissa ja perheissä tehtävää työtä, jotta niissä tehtävä työ ja arvomaailma, välittäminen, rakkaus ja hoiva, kestäisivät nykyajan paineiden alla.

Aktiiviset vaikuttajat ja esikuvani ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kuntamme ja maamme eteen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Osa heistä istuu tässä salissa tälläkin hetkellä.

Oma vaikuttamiseen johtanut polkuni alkoi tällä samaisella paikalla 80-luvun alussa, Vanhan Kisariihen kerhohuoneessa. Oman kiitoksensa suunnastani saa myös kulttuurisihteerimme Taina Myllynen, joka 80-luvun lopulla, tuoreena vapaa-aikasihteerinä mahdollisti kunnalliseen päätöksentekoon tutustumiseni.

Polullani olen saanut kunnan ja seurakunnan luottamustehtävien lisäksi, olla myös edistämässä maakunnan, arkkihiippakunnan, suomalaisen maaseudun, lounaissuomalaisen metsätalouden ja -teollisuuden asioita, sekä Vt 9 kehitystä.

Yhteisten asioiden edistäminen onnistuu yhteisen tahtotilan kautta. Jokaisen oman edun sijaan on oltava yhteinen, merkityksellinen tavoite. On myös uskottava, että yhteistyön kautta syntyy enemmän kuin yksin yrittämällä tai vastakkain asettumalla.

Ihmisryhmien tasapuolinen kohtelu, sanan- ja mielipiteen vapaus, mahdollistavat rakentavan yhteistyön eri päättäjien välillä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Kiitos teille kaikille, valtuutetuille ja viranhaltijoille, yhteistyöstänne ja antamistanne opeista kuluneiden vuosien aikana. Kuten sanottu, olen otettu saamastani huomiosta. Jokaisella sukupolvella on vuorollaan vastuu rakentaa yhteiskuntaa ja sen hyvinvointia. Meidän aikamme on nyt.

Jatkukoon työmme edelleen tätä vastuuta toteuttaen.

Sanna Pitkänen

Korona-arjesta huolimatta kuntavaalien lähestyminen on kulta-aikaa erilaisille yhteisöille ja kuntalaisille. Rakkaus kotikuntaa ja sen jäseniä kohtaan kukoistaa, yrityksiä muistetaan ja monenlaisista asioista kannetaan huolta. Kuntavaaleissa onkin kysymys tärkeästä asiasta, sillä vaaleilla valittavat luottamushenkilöt sitoutuvat toimimaan kuntalaisten edustajina demokratiaan perustuvassa päätöksenteossa.

Omaa edustajaa valittaessa luottamushenkilö nimikkeen paino kohdistuu sanaan luottamus. Luottamus on yksi ihmisen perustarpeista, joka syntyy hetkellisten kokemusten, vastavuoroisten sopimusten ja aitojen sosiaalisten suhteiden kautta. Luottamukseen liittyvät kysymykset ovat läsnä kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa ja pohjimmiltaan luottamus ja sitoutuminen ovat yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia.

Luottamus ilmenee turvallisuuden tunteena, miten turvallisiksi koemme toisemme ja erilaisten organisaatioiden, kuten kunnan toiminnan. Luottamuksen säilyminen edellyttää, että suhteen jäseniä kohtaan toimitaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Luottamushenkilöt toimivat valtuustokauden ajan yhteistyössä mm. äänestäjien, elinkeinoelämän, kolmannen sektorin, viranhaltijoiden sekä toistensa kanssa.

Pitkäjänteinen yhteistyö edellyttää luottamuksen ilmapiirin rakentamista. Kuntalaisten luottaessa luottamushenkilöihin, näiden tulee puolestaan omalta osaltaan voida luottaa viranhaltioiden toimintaan mm. asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Luottamushenkilöiden päätettäväksi tulevat asiat ovat harvoin yksinkertaisia, velvoitteet kuntalaisia kohtaan painavat ja vaativat paneutumista. Kulloisestakin luottamuksen tasosta riippumatta päätökset tehdään aina yhdessä ja kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat eivät suju, mikäli osapuolet eivät voi luottaa toistensa sitoutumiseen yhdessä päätettyihin ja tärkeiksi koettuihin asioihin. Lupaus luottamuksesta on lunastettava joka päivä uudelleen.

Sanna Pitkänen